Kyllä olikin ilta,poika meni vasta hetki sitten unelle.Tuossa sattui aika jännä juttu joku aika sitten.Tai jännä ja jännä,itse kyllä säikähdin puoli kuoliaaksi.Kello 23.00 oltiin siinä tilanteessa että poika oli nukkunut tunnin ja pitkälti toista tuntia oli taisteltu uudelleen nukahtamisesta.No,vihdosta viimein sain kuin sainkin pojan nukkumaan.Tai ainakin luulin niin.Kului 10 minuuttia,hypistelin helmiä ja mietin mihin ihanat Swarovskini investoin,kunnes tuolin takaa kuului hihkaisu "HÄHÄÄ". Helmet lensivät ympäri olohuonetta.Eli se siitä helmeilystä.Täytyy myöntää että sydän jätti pari lyöntiä väliin,kun tajusin kuka hihkuu.No,iso poika(9,5kk) osaa näkyjään laskeutua ilman äidinkin apua sängystä.Virittelemieni patenttien piti olla pomminvarmoja.Noo..

Mutta asiaan.Sain sentään jotain aikaankin sillä välin kun Minitiikeri torkkui.Nimittäin tämän:

Ikävä kyllä näette nakkivarpaani,pyydän anteeksi.Mutta siis tuo valmistui.Oikeasti on ihanan vihreä sävyltään(miten niin pidän tällä hetkellä vihreästä,ei pidä paikkaansa),ei tuon värinen kuin kuvassa.Alkuperäinen tarkoitus oli tehdä vain nilkkakoru,mutta mutta..